Moni vanhemmilleen ulos tullut on käyttänyt keinona kirjoittamista: whatsapp, sähköposti, kirje, mikä vain luontevimmalta tuntuu. Tällöin vanhemmalla on aikaa omien tunteiden käsittelyyn, eivätkä ne ryöpsähdä heti kaapista ulos tulevan silmille. Vanhemmille oman lapsen kaapista tulo voi olla hämmentävää, ja ajan antaminen heille on viisasta. Sinuksi -palvelu on julkaissut hyvän oppaan kaapista tulon avuksi: https://www.pirkanmaanseta.fi/wp-content/uploads/2014/05/Sinuiksi_tuleminen_ulostulo-opas-2017.pdf

Miten tulla kaapista omille vanhemmille?

Blokkerihoidot ovat periaatteessa hoitovalikoimassa, mutta käytännössä niitä ei kuitenkaan ole mahdollista saada. Suomessa blokkerihoitojen saaminen edellyttää diagnoosia, jota ei kuitenkaan käytännössä anneta ennen 15-16 vuoden ikää, jolloin blokkereilla ei enää ehditä murrosikää jarruttaa. Yksityislääkäritkään eivät blokkereita määrää transpolien ohitse.

Onko Suomessa mahdollista saada blokkerihoitoja alaikäisille? Onko yksityisten lääkäreiden mahdollista määrätä blokkerihoitoja?

Onko koulussa tai kotona tai harrastuksessa luotettavaa aikuista, jonka kanssa voisit puhua? Esimerkiksi opettaja, kuraattori tai terveydenhoitaja. On tärkeää, että et jää yksin. Olet tärkeä! On myös olemassa paljon vertaistukiryhmiä ja chatteja ja auttavia puhelimia, joissa voit luottamuksellisesti keskustella aikuisen kanssa. Tutustu esimerkiksi näihin:
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen ryhmächat nuorille maanantaisin klo 16 https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/events/event/avoin-ryhmachat-nuorille-sukupuolen-moninaisuudesta/
Sinuiksi -chat sateenkaari-ihmisille https://www.sinuiksi.fi/chat
Valtakunnallinen kriisipuhelin (MIELI Suomen mielenterveys ry) p. 09 2525 0111
Sekasin-chat valtakunnallinen keskustelualusta 10-29 -vuotiaille https://sekasin247.fi
Lasten ja nuorten puhelin (Mannerheimin lastensuojeluliitto) p. 116 111
Poikien puhelin (Väestöliitto) p. 0800 94 884

Oon 11 vuotias trans poika. Mua kiusataan netis ja koulus paljon sen takii. Oon silti pitäny pään pystyssä, en haluu että kruunu putoo. Se on kuitenki todella haastavaa, mitä pitäs tehä?

  • Hengitä syvään. Ei mitään hätää: mitään asioita ei tarvitse ratkaista nyt heti, eikä mitään peruuttamatonta tapahdu tuosta vain nopeasti.
  • Jos et jo sitä sanonut, niin kerrothan lapselle, että rakastat häntä, olet kiitollinen siitä, että hän uskalsi kertoa sinulle tämän ja että olette kyllä hänen tukenaan.
  • Lueskele esimerkiksi meidän Mediassa-sivuiltamme löytyviä juttuja sukupuoliltaan moninaisista lapsista ja nuorista.
  • Kysy lapselta, mitä hän toivoisi tapahtuvaksi nyt heti ja lähivuosina. Millä nimellä hän haluaisi itseään kutsuttavan?
  • Uuden nimen valittuanne voitte vaihtaa sen kaikkialle, minne se on mahdollista: yleensä ainakin kirjastot, terveydenhoitopalvelut ja kanta-asiakaskortit on mahdollista muuttaa, samaten koulun Wilma-järjestelmiin ja vastaaviin se on täysin mahdollista, eikä koulu siitä voi kieltäytyä. Maistraatista voi myös anoa nimenmuutosta virallisestikin, siitä lisää täällä.
  • Hakekaa vertaistukea! SMOKilla on runsaasti vertaistukiryhmiä, samaten Setalla eri alueilla ja myös verkosta löytyy vertaistukea sekä läheisille että transihmisille. Voit kysellä meiltä lisää. SMOKin kautta voi myös pyytää tavata koulutetun vertaiskeskustelijan, joko transihmisen tai läheisen.
  • Transpolille voi hakeutua lähempänä 13 vuoden ikää (prosessikuva). Itse prosessi vie useamman vuoden, eikä esim. kirurgisia toimenpiteitä tehdä ennen 18 vuoden ikää. Ei tarvitse todellakaan pelätä, että prosessi etenisi liian nopeasti ja sujuvasti, eikä olisi aikaa miettiä.

Lapseni kertoi olevansa/taitaa olla trans, mitä nyt?

Kirjastokortti on kuin luottokortti, joten nimeä siihen periaatteessa ei voi vaihtaa. Tämä on toki kirjastokohtainen asia, onko heillä käytössä kortinhaltijalle kutsumanimi. Allekirjoitukseksi voi kirjoittaa mitä vain. Aina kannattaa keskustella kirjaston kanssa siitä, miten he on asian ratkaisseet: esim. Vaski-kirjastot laittaa kutsumanimeksi halutun.

Voiko kutsumanimen vaihtaa kirjastokorttiin?

On ihan ok käydä haluamassaan vessassa, jos ympäristö hyväksyy asian. Jos koulun puolelta on mitenkään mahdollista, olisi hyvä saada joku koulun vessoista järjestettyä sukupuolineutraaliksi. Jos tämä ei ole mahdollista, voi kysyä saako lapsi käyttää opettajanhuoneen vessaa.

Lapsi ei uskalla käydä koulussa vessassa, koska ei tiedä mennäkö tyttöjen vai poikien vessaan. Mitä tehdä?

Osoitetietoihin ja lisätietoihin voi turvallisesti ja laillisesti laittaa toisia nimiä, mutta asiakkaan/potilaan asiakirjat on lain mukaan oltava virheettömiä ja siitä vastuussa on sosiaalihuollon tai terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on kirjaamisvelvoite.

Miten lääkäriasemalla suhtaudutaan nimenmuutokseen?

Translain uudistus ei tarkoita korjaushoitoja edelleenkään alaikäisille. Lakiuudistus todennäköisesti vähentäisi nykyisiä pakollisia hoitoja.

Miksi haluatte leikellä lapsianne?

Lapset eivät ole hämmentyneitä. Heitä voi ahdistaa ja pelottaa muiden hyväksyntä, mutta sukupuolestaan he eivät ole hämmentyneitä. Aikuiset voivat joskus asiasta kuullessaan kyllä hämmentyä.

Miksi haluatte tahallaan hämmentää lapsia?

Ihan tavallinen elämä ihan tavallisena lapsena on se, mitä sekä lapset että vanhemmat kaikista eniten haluaisivat. Olisi ihanaa, että heidät nähtäisiin omana itsenään, eikä kukaan nostaisi asiasta meteliä. Ettei tarvitsisi taistella, jotta he pääsevät kouluun, uimaan, matkoille tai kirjastoon ilman, että joka kerta täytyy käydä taistelu transasioiden tiimoilta.

Kannattaako tästä koko ajan puhua? Ettekö voisi olla vaan?

Elämä on jatkumo, joka koostuu erilaisista vaiheista. Se ei ole syy jättää lapsen tarpeita huomiotta missään vaiheessa. Lapselle tärkeää kuulla, että hänet nähdään ja häntä tuetaan, vaikka olisikin vain vaihe. Ja vastakysymyksenä: entäs jos se ei olekaan vaihe? Lopulta on kuitenkin vain yksi tapa edetä: kuunnella ja tukea lasta tämän pohdinnoissa.

Entä jos se onkin vain vaihe?

Kuinka vanha itse olit, kun tiesit sukupuolesi varmaksi ja koska se oli sinulle vielä liian aikaista? Kyse on transsukupuolisuudesta EI transseksuaalisuudesta. Sukupuolella ja seksuaalisuudella ei itse asiassa ole mitään tekemistä keskenään. Transihmisistä löytyy sekä heteroita, että ei-heteroita.

Eikös tuo nyt ole vähän aikaista?

Käytännöt vaihtelevat aluetoimistoittain. Ota yhteyttä omaan aluetoimistoosi https://puolustusvoimat.fi/aluetoimistot, he auttavat mieluusti ja kertovat yksityiskohdista.

Miten armeija suhtautuu transtyttöjen kutsuntoihin?