TIETOA

Jotta translapsi tai -nuori voisi elää sosiaalisesti hyvää elämää omana itsenään, hän usein transioituu sosiaalisesti. Sosiaalinen transitioituminen vähentää merkittävästi translasten ja -nuorten kokemaa vähemmistöstressiä. Yksi tärkeimmistä sosiaalisesti transitioitunutta lasta tai nuorta suojaavista asioista on identiteettiin sopiva kutsumanimi. On hyvin tärkeää, että lapsilla ja nuorilla on sosiaalisessa transitioitumisessa ympäröivän yhteisön tuki ja lupa. Yksi tärkeä osa tätä lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisessa on koulun ja kodin välinen viestintäjärjestelmä, joka antaa lapselle luvan olla oma itsensä.

Opetushallitus on yhteistyössä Visman kanssa korjaamassa Primus/Wilma-järjestelmää niin, että lapsen tai nuoren kokeman sukupuolen mukainen lempinimi tulee viestintäjärjestelmissä mahdolliseksi mahdollisimman pian. Visma on lisäämässä tiedon tästä opetuksen järjestäjille.

Jos lapsesi hyötyy lempinimen käytössä Primuksessa/Wilmassa toimintaohje on seuraava:

1) Huoltaja tai lapsen pääasiallinen hoitaja on yhteydessä kouluun. Vismassa on ohjeet opetuksen järjestäjälle. Asia on opetuksen järjestäjän/koulun, huoltajan/sijaishoitajan ja oppilaan välinen.

2) Jos opetuksen järjestäjä/koulu tarvitsee asiaan teknistä apua, niin tällöin Opetushallituksen KOSKI-tiimi ja opintohallintojärjestelmätoimittaja avustavat.

Ethical Issues in Gender Affirming Care for Youth

Children and Adolescents With Gender Identity Disorder Referred to a Pediatric Medical Center

Yhdysvaltalaisen kansalaisjärjestön HRC:n materiaaleja translapsista; opas laadittu yhteistyössä Yhdysvaltain lastenlääkärien järjestön kanssa
http://www.hrc.org/resources/transgender-children-and-youth-understanding-the-basics

http://www.hrc.org/resources/supporting-caring-for-transgender-children

suora linkki em. artikkelissa mainittuun oppaaseen

Yhdysvaltain lastenlääkärijärjestön AAP:n hoitosuositus 2018

Twitterissä oleva yhteenveto AAP:n suosituksesta

AAP:n julkaisema tiedote varhaisen tuen merkityksestä myöhempään mielenterveyteen

Pediatrics-julkaisun artikkeli, johon yo. tiedote viittaa

Young Adult Psychological Outcome After Puberty Suppression and Gender Reassignment
http://pediatrics.aappublications.org/content/134/4/696

Australian Standards of Care and Treatment Guidelines for trans and gender diverse children and adolescents
Voit lukea ohjeistuksen englanniksi täältä

Australian Psychological Societyn tiedote translasten ja -nuorten tukemisesta

Canadian Family Physician -lehden artikkeli Teach your parents and providers well - Call for refocus on the health of trans and gender-diverse children

Brittiläisiä oppaita kouluille ym.
http://www.allsortsyouth.org.uk/resources/toolkits-booklets-guides

Lista kotimaisia nuorten ja nuorten aikuisten kirjoja, joissa on sateenkaarevia teemoja, myös transnuorten kokemusmaailmasta (sopii myös aikuisille luettavaksi).

Listan on koonnut kirjailija Salla Simukka, jolle iso kiitos listan lainasta.

Hennariikka Romu: Elämänviiva (1996)
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi (2000)
Tuija Lehtinen: Poika nimeltä Iines (2000)
Niina Repo & Seita Parkkola: Ruttolinna (2002) ja Jalostamo (2004)
Kirsti Ellilä: Emma ja tähtipoika (2003)
Essi Henriksson: Ilmestys (2007)
Päivi Lukkarila: Koitetaan kestää, Nanna (2007), Tyttöystävätesti (2008), Talliterapiaa (2009)
Mike Pohjola: Kadonneet kyyneleet (2008)
Terhi Rannela: Amsterdam, Anne F. ja minä (2008), Goa, Ganesha ja minä (2009), Jäämeri, jäähyväiset ja minä (2010)
Uma Karma: Kaiken se kestää (2009)
Henrik Wilenius: Saranapuolelta (2009)
Vilja-Tuulia Huotarinen: Valoa valoa valoa (2011)
Anu Holopainen: Varjoja (2011)
Helena Waris: Sudenlapset (2011)
Mike Pohjola: Ihmisen poika (2011)
Salla Simukka: Kun enkelit katosvat muualle (2002)
Salla Simukka: Minuuttivalssi (2004)
Salla Simukka: Lumikki-trilogia eli Punainen kuin veri (2013), Valkea kuin lumi (2013) ja Musta kuin eebenpuu (2014).
Salla Simukka: Kipinä (2006)
Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Routasisarukset (2011), Hiekkasotilaat (2012), Konejumalat (2013)
Kaj Korkea-aho: Tummempaa tuolla puolen (2012)
Jenny Kangasvuo: Sudenveri (2012)
Maria Turtschaninoff: Anaché (2012)
Annukka Salama: Käärmeenlumooja (2012), Piraijakuiskaaja (2013), Harakanloukku (2014)
Siiri Enoranta: Nokkosvallankumous (2013), Surunhauras, lasinterävä (2015)
Hellevi Salminen: Hello, I love you (2013)
Kirsti Kuronen: 4 x 100 (2013)
Marja Björk: Poika (2013)
Milja Kaunisto: Synnintekijä (2013)
Essi Tammimaa: Noaidin tytär (2013), Noaidin tulva (2016)
Reija Kaskiaho: Nikottelua (2014)
Elias Koskimies: Ihmepoika (2014)
Maria Carole: Tulen tyttäriä (2014)
Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki (2015)
Anne Leinonen: Vaskinainen (2015)
J. S. Meresmaa: Keskilinnan ritarit (2016)
Siri Kolu: Kesän jälkeen kaikki on toisin (2016)
Maria Turtschaninoff: Naondel (2016)
Christine Thorel: Liskon häntä (2016)
Sini Helminen: Kaarnan kätkössä (2017)
Elina Pitkäkangas: Kajo (2017)

Lapsen nimi koulun järjestelmissä

Raportteja ja hoitosuosituksia

Moninaiset lapsemme – Raportti translasten ja intersukupuolisten lasten hyvinvoinnista, hoidosta ja juridisesta asemasta

Standards of Care V7 – Hyvän hoidon suositus

Seta: viisi myyttiä lapsista ja sukupuolen moninaisuudesta

Trasek: Linjaukset alaikäisten henkilön juridisen sukupuolen vahvistamisesta sekä lääketieteellisistä hoidoista

Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus

Englanniksi

Ihmisiä, kokemuksia, blogeja

Tietokirjallisuutta

Kirjalista