Vieraskynä: “Voit sanoa minua Malvaksi”

Milloin luit ensimmäistä kertaa kirjaa, jossa oli itsesi kaltainen hahmo? Miltä se tuntui? Entä tiedätkö, mitä lapsesi vastaisi näihin kysymyksiin?

Esikoisromaanini, Kuuilma-sarjan avausosa Myrtti ja noitatukka ilmestyi vuosi sitten. Lukijat pääsivät tutustumaan paitsi kahdeksanvuotiaaseen Myrttiin, myös hänen yksinhuoltajaisäänsä, jonka transtaustaan viitataan ohimennen, kun Myrtti keskustelee Ulappa-karhun kanssa nimistä ja siitä, että Myrtin isä on nimennyt niin Myrtin kuin itsensäkin. Kuvituksissa nähdään leppoisan näköinen heppu, vähän partaa ja mahaa, sellainen lempeä ja mukava isä. Lukijalta sain liikuttuneen palautteen: hän oli ensimmäistä kertaa, päälle kolmekymppisenä, nähnyt viihteessä itsensä kaltaisen hahmon.

Tavoitteeni kirjoittajana on, että mahdollisimman monen lapsen ei tarvitsisi elää kolmekymppiseksi ennen kuin kirjoista löytyy samastuttava, itsen kaltainen hahmo. Joskus omassa elämänpiirissäkään ei satu olemaan ihmisiä, joihin itse voisi samastua vaikka sukupuoli-identiteetin osalta, ja silloin kirjallisuus voi avata uusia ovia: juuri tuolta minusta tuntuu, tuollainenkin ihminen voi olla olemassa ja hyväksytty. Ehkäpä yhteinen lukuhetki voi tarjota mahdollisuuden keskustelulle lapsen ja vanhemman välillä, jos tutun kuvitteellisen hahmon kautta on helpompi kertoa omistakin tunteistaan ja ajatuksistaan ja kokemuksistaan. Ja toisaalta on tärkeää, että enemmistöön tavalla tai toisella kuuluvat ihmiset näkevät sankareina muitakin kuin itsensä kaltaisia hahmoja.

Näitä ajatuksia pyöritellen loin Kuuilman, noitien maailman, joka sijaitsee onton maapallon sisäpuolella. Kuuilma on utopia, mutta ei siksi, että siellä elää monenlaisia ihmisiä. Sehän on vain realismia, sitä samaa ihmisten moninaisuutta, joka meitä ympäröi. Kuuilmasta utopian tekee se, että tuo ihmisten moninaisuus ei siellä ole kenellekään ongelma. Ei tarvitse olla laiha, valkoinen, vammaton cishetero voidakseen olla tarinan sankari tai merkittävä sivuhenkilö. Kuuilmassa jokainen saa elää ja seikkailla sellaisena kuin on. Tarinoiden ei tarvitse pyöriä syrjinnän tai hankaluuksien ympärillä - sellaisille on toki kirjallisuudessa paikkansa, mutta muutakin tarvitaan, sillä jokainen meistä ansaitsee tulla nähdyksi muutenkin kuin vähemmistöön kuulumisen haasteiden kautta.

Myrtti ja kudelmataika, Kuuilma-sarjan tuore kakkososa, tutustuttaa lukijat liutaan uusia hahmoja. Myrtti ryhtyy opiskelemaan kudelmataikoja, ja oppiryhmästä löytyy myös uusi saman ikäinen kaveri, joka tunnetaan nimillä Malva ja Alvar. Kaulassaan Malva Alvar kantaa nimikaulakorua - tyyliltään sellaista, joka meille kolmekymppisille vanhemmille on nostalginen ysäriltä - ja viestii sen kautta, kummalla nimellä haluaa milloinkin tulla kutsutuksi. Hän on ihan tavallinen tyyppi: innokas opiskelija, ystävällinen kaveri ja tyylikäs pukeutuja. Ihmiset ympärillä suhtautuvat Malva Alvarin liukuvaan sukupuoleen mutkattomasti. Niin Myrttikin, kun Loviisa selittää kuvion hänelle: Kuuilmassa nimiä saatetaan antaa vauvalle parikin, jotta on valinnanvaraa, ja niitä voi myös poimia mukaan matkan varrelta tarpeen mukaan.

Kirjailijalle taustatyö on väistämätön osa työnkuvaa ja ammattitaitoa. Tähän kuuluu tietynlainen yleissivistyksen kerryttäminen ja ylläpito; esimerkiksi transaktivistien seuraaminen somessa lisää vuosien mittaan ymmärrystä siitä, mitä kaikkea on hyvä ottaa huomioon, kun kirjoittaa kirjaansa transtaustaisia hahmoja. Kirjailijan on hyvä hyödyntää myös asiantuntijoita ihan konkreettisesti. Esimerkiksi itse totesin Malva Alvarin hahmoa kirjoittaessani, että haluan pyytää editoimiseen tukea sensitiivisyyslukijalta. Ystäväni ja kirjoittajakollegani, joka on itse genderfluid, luki tekstini läpi ja antoi oman arvokkaan näkökulmansa. (Kiitos vielä kerran hänelle!) 

Toki jokaisen sukupuolikokemus on erilainen. Tarkoitus ei olekaan esittää, että esimerkiksi genderfluid ihminen kokisi itsensä samoin kuin Malva Alvar. Binäärin ulkopuolisten sukupuolikokemuksien kirjo on ääretön. Kuuilmassakin nähdään aikuinen Kanerva-noita, Myrtin tädin naapuri ja heila, jonka sukupuoli mainitaan ohimennen - “Noita voi yhtä hyvin olla nainen tai mies, tai jotain muuta, niin kuin vaikka Kanerva” - sen tarkemmin määrittelemättä; hän saattaa määritellä itsensä esimerkiksi sukupuolettomaksi tai muunsukupuoliseksi. Tarkempia määrittelyleimoja ei nimittäin tekstissä esitellä. Kirjan kerrontatyylissä ei olisi luontevaa, että hahmot kulkisivat ympäriinsä juttelemassa sukupuoli-identiteeteistään. Ne eivät ole tarinan keskiössä tai teema. Myrtin kohtaamat noidat nyt vaan sattuvat olemaan monenlaisia tyyppejä. Ehkäpä tällainen lähestymistapa voi hälventää sitä jännitystä, mikä osalla kirjailijoista voi herätä miettiessä hahmokaartin moninaisuutta ja representaatiota ylipäätään.

Olen alusta asti pystynyt luottamaan Kuuilman kuvittajaan Apila Pepitaan, ja itse asiassa toivoinkin häntä sarjan kuvittajaksi osittain juuri siksi, että uskoin hänen taitoonsa kuvittaa feministisen lastenkirjan monipuolista hahmokaartia eläväisellä ja lämpimällä tavalla. Olen myös tosi iloinen, että Kumma-kustannuksessa on suhtauduttu Kuuilman hahmoihin innolla ja avoimin mielin. Minulle ei ole sanottu, että vähemmistöihin kuuluvien hahmojen määrää pitäisi vähentää - valitettavasti jotkut kollegat ovat toisilta kustantamoilta tällaista joutuneet kuulemaan. Minä olen saanut kirjoittaa juuri sellaisia hahmoja, joita päässäni syntyy ja joita maailma mielestäni tarvitsee. Kaikenlaisia mukavia tyyppejä, joiden kanssa seikkailla noitamaailmassa. Kukapa ei kaipaisi silloin tällöin pientä eskapismiretkeä maailmaan, jossa kaikilla on hyvä olla?

Vielä joskus koittaa sekin aika, kun ei ole mitenkään poikkeuksellista, että lastenkirjan päähenkilöllä on transtaustainen isä tai muunsukupuolisia kavereita niin kuin Myrtillä. Sitä aikaa kohti kuljemme näin: me kirjailijat otamme asiaksemme esittää kirjoissamme juuri niin moninaisen joukon erilaisia ihmisiä kuin meitä tosielämässäkin ympäröi, ja me lukijat luemme ja lainaamme ja ostamme ja vinkkaamme kavereille sellaisia kirjoja, joita haluamme lukea lisääkin. Itse ainakin lupaan tehdä parhaani.

Kirjoittanut kirjailija Ursula Mursu

@kirjailijaursulamursu / Instagram

Kuuilma-sarja (kirjoittanut Ursula Mursu, kuvittanut Apila Pepita, kustantanut Kumma-kustannus)

Myrtti ja noitatukka (2021)

Myrtti ja kudelmataika (2022)