Toteutuvatko lääkintä- ja hoitohenkilökunnan eettiset periaatteet transnuorten hoidossa?

Viitaten Lääkärilehden artikkeleissa ja muualla esiin tulleisiin, todella huolestuttaviin hoitohenkilökunnan asenteisiin transnuoria kohtaan: muistattehan nämä hoitoetiikan perusperiaatteet, joihin olette työssänne sitoutunut? Viedäänkö Lääkärilehteä kuin pässiä narussa?

ELÄMÄN KUNNIOITTAMINEN:
“Elämän kunnioittamisen vaatimus luo perustan kaikelle elolliseen kohdistuvalle toiminnalle, esimerkiksi ihmisten ja eläinten hoitamiselle. —
Vaatimus perustuu ajatukseen, että kaikella elämällä on moraalista arvoa. Kliinisen työn kannalta periaatteen hyväksymisellä on useita tärkeitä seurauksia. Se velvoittaa huolehtimaan potilaan hengen säilymisestä mahdollisimman pitkään; esimerkiksi potilaan elämän lyhentäminen hoitoa vähentämällä tai kuolinavun antaminen ovat moraalisesti vääriä tekoja.”

Transnuorilla on tutkitusti huomattavasti korkeampi itsemurhariski kuin verrokkiryhmillä. Esim. tuoreen, mittavan tutkimuksen mukaan on nuoren murrosikää jarruttavan lääkityksen käytöllä kiistaton yhteys transaikuisten vähentyneeseen itsetuhoisuuteen.

Tämän tiedon valossa sukupuoliltaan moninaiset lapset ja nuoret eivät tarvitse jälleen yhtä “aikalisää” odotella taas uusia, samaa toistavia tutkimuksia, vaan hoitoa, joka auttaa heitä elämään ja hoitohenkilökunnan, joka kohtaa heidät ammattitaitoisesti ja ennen kaikkea kunnioituksella.

IHMISARVON KUNNIOITTAMINEN:
“Myös ihmisarvon kunnioittamisen vaatimus kuuluu velvollisuusetiikkaan. Sen mukaan jokaisella ihmisellä on yhtäläinen moraalinen arvo. Monissa keskusteluissa ihmisarvon kunnioittamisen vaatimus liitetään ihmisoikeuksiin (esimerkiksi oikeus avunsaantiin elämää ja terveyttä uhkaavissa asioissa, oikeus elää vapaana kivusta ja kärsimyksestä), joiden kantajia kaikki ihmisyksilöt ovat yhtäläisesti.”

Onko transnuorillamme hoitohenkilökunnan silmissä yhtäläinen ihmisarvo kuin cisnuorilla, saako heiltä evätä tarvittavan hoidon? Jarrutushoitoja on käytetty ja käytetään edelleenkin menestyksekkäästi ja turvallisesti cislasten ja -nuorten hoidoissa.
Jos sukupuolidysforiaa ei hoideta näillä siltä varalta, että nuori sattuukin olemaan se yksi cis sadassa transnuoressa, eikä hyödy jarrutuksesta yhtä paljon kuin transnuori – onko sen cisnuoren ihmisarvo suurempi kuin transnuoren, jolle hoidosta on apua nyt ja tulevaisuudessä? Täysin peruutettavissa oleva jarrutushoito antaa ajatteluaikaa kaikille nuorille, lisää elämänlaatua huomattavasti ja säästää transnuoria tulevilta, näin vältettävissä olevilta korjausleikkauksilta.

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS:
“Itsemääräämisen periaatteen mukaan kompetentti yksilö on oikeutettu päättämään itseään koskevista asioista, toimimaan vapaasti harkitsemallaan tavalla ja saamaan muilta päätöksen toteuttamisen edellyttämää apua. Muilla moraalisilla toimijoilla on velvollisuus kunnioittaa yksilön itsemääräämisoikeutta; itsemääräämisen periaate kuuluu siten velvollisuusetiikan piiriin.”

Näkyykö Suomessa transihmisten itsemääräämisoikeus hoitoetiikassa ja kunnioitetaanko sitä? Itsemääräämisoikeushan tarkoittaa mm. sitä, että ihmisen sukupuolen voi määritellä vain juuri se ihminen, jota asia koskee. Myös alaikäisellä on itsemääräämisoikeus.

HOITAMINEN: ”Itsemääräämisen periaatteen mukaan kompetentti yksilö on oikeutettu päättämään itseään koskevista asioista, toimimaan vapaasti harkitsemallaan tavalla ja saamaan muilta päätöksen toteuttamisen edellyttämää apua. Muilla moraalisilla toimijoilla on velvollisuus kunnioittaa yksilön itsemääräämisoikeutta; itsemääräämisen periaate kuuluu siten velvollisuusetiikan piiriin. — Yleinen on myös perustelu, että puuttumisen aiheuttamat haitat ovat paljon pienemmät kuin haitat, joita puuttumisella estetään.”

Hoitamatta jättäminen ei ole neutraali päätös, kuten kansainväliset hoitosuosituksetkin muistuttavat. Transnuorillakin on oikeus suositusten mukaiseen hoitoon ja kärsimykseltä säästämiseen.

OIKEUDENMUKAISUUS:
“Oikeudenmukaisuuden periaatteen mukaan potilaille tulee taata yhtäläinen mahdollisuus saada tarkoituksenmukaista hoitoa, ja erityisesti on turvattava huonoimmassa asemassa olevien tilanne. Keskeinen oikeudenmukaisuuteen liittyvä kysymys ei ole se, mikä on riittävä määrä resursseja potilaiden hoitamiseen vaan se, mikä on oikeudenmukainen määrä.”

Meidän nuoremme ovat valitettavasti edelleen “huonoimmassa asemassa olevia”. Onko heillä myös oikeus saada Suomessa kansainvälisten suositusten mukaista hoitoa? Kohdataanko heidät yhteiskunnassa oikeudenmukaisesti, erityisesti hoitohenkilökunnan toimesta?

HYÖTY:
“Periaatteella on hyvin keskeinen asema terveydenhuollossa. Moraalisena periaatteena sen merkitys tulee esille ensisijaisesti silloin, kun arvioidaan toimenpiteiden niin sanottua terveyshyötyä. Terveyshyöty tarkoittaa potilaan toimintakyvyn tai kuntoisuuden lisääntymistä, ja sitä ilmaisee hoitotoimenpiteen vaikuttavuus. Periaatteen mukaan pitää valita sellainen toimenpide, jonka terveyshyöty suhteessa haittoihin on mahdollisimman suuri. Haittoihin kuuluvat oleellisena osana toimenpiteiden vaatimat taloudelliset resurssit. Hoito on tehokasta silloin, kun hyötyjen suhde kustannuksiin on mahdollisimman suuri.”

Transnuorten hoito hyödyttää itsestään selvästi sekä heidän terveyttään että koko yhteiskuntaa: karustikin todettuna säästetään kaikkien resursseja, kun he pääsevät tuottavaksi osaksi yhteiskuntaa ja selviävät ilman pahoja mielenterveysongelmia tai turhia leikkauksia.

Etiikkalainaukset ovat täältä: https://www.laakariliitto.fi/laakarinetiikka/laakarin-etiikan-filosofiset-perusteet/laakinta-ja-hoitoetiikan-perusperiaatteet/
Niitä saa vapaasti hyödyntää edelleen sukupuoliltaan moninaisten lasten ja nuorten hoidossa. Periaate “primum non nocere” on edelleen ehdottomasti validi. Nuortemme puolesta pyydämme: noudattakaa sitä.